Vierasbloggaaja: Liinan tarina

“Moi kaikki Steffitin lukijat! Kuten Steffi teille jo tuossa aiemmin kertoikin, hän toimii parhaillaan Personal Trainerina Elixiassa opiskelujensa ohessa. Tapasin Steffin uutena vuotena yhteisten ystävien kautta, ja keskustelu kääntyi aika nopeasti kehon- ja painonhallintaan ja sitä kautta ongelmiini, joiden kanssa olen taistellut jo vuosia.  Olen aina pitänyt huolen liikkumisesta ja seurannut syömisiä ainakin jollakin tasolla, mutta siltikään en ole saanut vaakalukemaa alas tai mahdutettua itseäni vaatteisiin, jotka roikkuvat käyttämättöminä kaapissa odottamassa ”sitä päivää kun…”.  Olen treenannut aiemmin opastajan avulla, kokeillut erilaisia lääkkeitä (jopa lääkärin määräämänä), testaillut ihmedieettejä, lukenut satoja artikkeleita lehdissä kuinka muutos tapahtuu, mutta ei. Sitä kaivattua muutosta ei ole tapahtunut. Joulun alla jo kyti ajatus siitä, että nyt on tartuttava tosissaan hommiin, nyt on tapahduttava muutos. Tätä epämiellyttävää olotilaa on eletty jo liian pitkään ja se alkaa olla jo henkisestikin aika raskasta, puhumattakaan terveydellisestä puolesta.

Lähtötilanne. Tavoitteena ulkoisista seikoista on muokata kehoa, kaventaa mittoja sekä parantaa ryhtiä. Se mitä silmä ei näe, on vähintäänkin yhtä tärkeää, kuten henkinen hyvinvointi, energiataso, vireys, tyytyväisyys ja onnellisuus.

Sitten, kuin ihmeen kautta, tapasin Steffin. Hän oli todella tsemppaava ja kiinnostunut siitä, mitä ajattelen ja miltä minusta tuntuu. Tuli heti sellainen fiilis, että me yhdessä voitaisiin onnistua. Sovittin, että hän alkaa treenaamaan kanssani. 

Seuraan televisiosta ja lehdistä erilaisia menestystarinoita ihmisistä,  jotka ovat tehneet saman päätöksen kuin minä. Se inspiroi. Aiemmin olin katsonut näitä onnistujia kateellisena, että nuo ne jaksaa ja pystyy. Mutta miksen minä? Olin jo oikeastaan heittänyt menemään toiveet siitä, että kykenisin vielä tässä 35-vuoden iässä oikeasti muokkaamaan kehoani muunlaiseksi, mitä se on enemmän tai vähemmän ollut jo vuosikymmenen. Koskaan en ole ollut täysin tyytyväinen itseeni, mikä sinänsä on aika surullinen ajatus, koska periaatteessa asiat kuitenkin ovat enimmäkseen todella hyvin. Keho, jossa asustan, on tärkeä asia, ja kokonaisvaltaisen hyvänolon saavuttamiseksi on tehtävä töitä. Kaikki pitää tietysti lähteä omasta halusta muutokseen ja on oltava valmis tekemään kovasti töitä. Minä olen. 

Pirteät ja kirkkaat värit treenivaatteissa sekä -kengissä motivoivat minua liikkumaan.

Maanantaina oli sitten ensimmäinen yhteinen treeni. Ensin tehtiin kehonkoostumusmittaus. Paha, sisäelimiä lähellä oleva rasvan määrä on korkea, 8. Se pitää saada paljon pienemmäksi. Se siis saisi olla lähempänä 1. Samoin paino on yli terveen lukeman. Nestettä kehossani on liian vähän, eli pitää muistaa juoda riittävästi vettä päivän aikana. Mutta, lihaksia, minulla on lihaksia! Lihasmassan määrä oli hyvä. Onneksi edes yksi luku on iloinen yllätys. Jossakin sentään näkyy aiempien treenien vaikutus. Ne meidän tulee nyt kaivaa esiin. Tällä viikolla tehtiin kahtena päivänä kunnon verenmakusuussa-treeni. Tai siis minulle se oli sellainen. Hiki virtasi, sydän hakkasi ja tuntui, että pyörryn. Mutta en luovuttanut. Nyt ei voi luovuttaa tai antaa periksi, enkä edes halua. Minä haluan tätä niin paljon. Ja minulla on ihminen, Steffi, joka käyttää aikaansa ja osaamistaan minuun. Haluan näyttää itselleni ja Steffille, että pystyn tähän. Asetimme tavoitteeksi kesäkuun puoliväliin mennessä -8-10kg, mikä on kohtuullinen tavoite. Se, että joku väittää laihtuneensa 5kg viikossa, saattaa olla totta, muttei terveellistä tai pysyvän painonhallinnan tavoitteissa järkevää. Steffin kanssa treenataan pari kertaa viikossa ja sen lisäksi treenaan itse 2-4 kertaa viikossa. Lisäksi pidän ruokapäiväkirjaa, jota Steffi sitten kommentoi kunnes kaikki tarpeellinen rutinoituu, kuten esimerkiksi aamiainen. Se tulee syödä, samoin välipalat, etten illalla ole liian nälkäinen.

Sisätreenien lisäksi pyrin liikkumaan ulkona pari kertaa viikossa. Etenkin aurinkoinen, kirpakka pakkaskeli houkuttelee minut ulos.

Tänne blogiin olisi tarkoitus kirjoittaa viikottain miten meidän treenaus etenee ja kuinka matka tavoitteeseen kulkee. Olen todella innoissani tästä! Tuntuu, että omaankin treenaukseen on saanut ihan uutta puhtia. Helppoa tämä ei varmastikaan tule olemaan, ja se on tärkeä tiedostaa. Läheisten tuki on todella merkittävässä roolissa, siksi olenkin kertonut kaikille tästä “projektista”. Tästä se lähtee! 

– Liina”