StefanieHagelstam.com STEFFIT by Stefanie Hagelstam
Personal Trainerini Antti Manninen on kirjoittanut tekstin tyhjällä vatsalla juoksemisesta ja rasvanpolttosykkeestä. Tässä on haastattelu Antista, jossa selviää hieman kuka kyseinen henkilö on.
Tyhjällä vatsalla aamulenkki rasvanpolton kannalta ja rasvanpolttosyke?
 |
| kuva |
Mitä, miksi, kenelle?
Unohda aamulenkit tyhjällä vatsalla ja rasvanpolttosyke!
Seuraavaksi kirjoitan miksi näin.
Ihmiskeho tarvitsee selvitäkseen energiaa.
Energia määritellään systeemin kyvyksi tehdä työtä. Työ taas tarkoittaa sitä, kun jokin voima liikuttaa kappaletta tietyn matkan. Mitä suuremmalla voimalla (F) ja mitä pitemmän matkan (s) liikumme, sitä suuremman työn (W) teemme, (W=F*s). Kun ihminen juoksee 10 kilometrin matkan verrattuna että hän kävelisi sen, juoksemisen työmäärä (W) on suurempi. Juokseminen vaatii keholta enemmän voimaa (F). Työmäärän (W) mittari on joule, joka voidaan muuttaa kaloreiksi tai kilokaloreiksi.
Siis kun puhumme kaloreista, puhumme tekemästämme työmäärästä. Suurin osa kuluttamastamme päivittäisestä energiamäärästä kuluu perusaineenvaihduntaan. Perusaineenvaihdunnalla tarkoitetaan energiamäärää, joka tarvitaan peruselintoimintojen kuten hengityksen ja verenkierron ja lämmön ylläpitoon. Päivittäinen energiankulutus on siis perusaineenvaihdunta ja tehty työ päivän aikana. Mitä suurmepi työ sitä suurempi lisä energiankulutukseen.
Mistä saamme näitä kaloreita tai jouleja? Niitä samme ruuasta. Voimme eritellä ruuan kolmeksi energian läheteeksi, hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat. (Varauksella myös alkoholi). Näistä keho valmistaa sisällään olevien ”tehtaiden” kautta tätä polttoainetta, ”energiaa”. Kun saamme enemmän energiaa kuin päivän aikana perusaineenvaihdunnalla ja tekemällämme työllä kulutamme, energia varastoituu sisällemme rasvakudokseksi.
Pääsemme tästä siihen, että mitä meidän täytyy tehdä vähentääkseen kehon energiavarastoja, rasvakudosta. Tyhjällä mahalla juoksemisen hyvyyden uskotaan johtuvan siitä, että aamulla kehon omat energiavarastot ovat ”tyhjinä” ja kun silloin teemme työtä, tämä energia tulee käyttöön rasvakudoksista.
Uskomus on väärä. Tai koko ajattelutapa on väärä. Se minkä hyödyn saat tyhjällä mahalla juostulla aamulenkillä verrattuna aamupalan jälkeen juostulla aamulenkillä, on pieni. Pikemminkin tästä aamulenkistä tyhjällä mahalla on vähemmän hyötyä, kun juoksulenkillä syödyn aterian jälkeen.
Mitä hyötyä ja mitä haittaa vertailun aiheesta on kirjoittanut kattavasti Lihastohtori Juha Hulmi. Lisättävää hänen kirjoitukseen minulla ei ole.
Mikäli sinulla on ylipainoa, se johtuu muista asioista kuin väärään/oikeaan aikaan tehdystä liikuntasuorituksesta. Pyramidin alin kerros tulee olla ensin kunnossa, ennenkuin sinun kannattaa miettiä rakennuspalikkaa pyramidin huipulle. Kun olet rakentanut kestävän ja tukevan pyramidin ylintä kerrosta lukuunottamatta, huipulla voit oikeasti vakavissaan kysyä, kannattaako minun juosta tyhjällä vatsalla aamulenkki vai ei. Kiinnitä huomio niihin asioihin, jotka oikeasti saavat painosi tippumaan, pyramidin alimpaan kerrokseen. Voin huoletta väittää, että se ei ole kunnossa, mikäli painoa on päässyt kertymään.
Mitä ovat ne asiat jotka saavat painosi tippumaan? Palataan takaisin fysiikan oppeihin. Kun nautimme vähemmän erengiaa mitä kulutamme, paino tippuu. Tämä on tärkein ja yksinkertaisin asia. Seuraavat tärkeimmät asekeleet ovat laadun, ateriakokojen ja rytmittämisen opetteleminen. Tästä sitten haarautuukin monia eri teitä. Mitä on laadukas ruoka ja minkä verran proteiineja, rasvaa ja hiilihydraateja tulee nauttia? Mikä on oikein ateriarytmitys?
Steffi varmasti paneutuu tähän blogissaan tarkemmin, tämä on sen verran suuri aihe.
Rasvanpolttosyke?
 |
| kuva |
Mikä saa sykkeen nousemaan? Se, kun teemme työtä lihaksilla. Mitä suurempi työ, sitä enemmän syke nousee. Juokset 10 kilometriä alhaisella ”rasvanpolttosykkeellä” verrattuna 10 km kovalla sykkeellä, kumman työmäärä on suurempi? Tietenkin kovalla sykkeellä tehty juoksu. Korkea syke = teet työtä suuremmalla voimalla. Työmääräähän mitattiin kaloreilla. Eli kovemmalla sykkeellä tehty 10km juoksu kuluttaa enemmän kaloreita. Ja kun haluat pudottaa painoa, haluat kuluttaa enemmän kaloreita, kun mitä syöt?
Miksi siis juoksisit matalla sykkeellä? Juokse kovaa, kulutat enemmän kaloreita ja kuntosi kohenee moninkertaisesti. Kovalla sykkeellä juokseminen on inhottavaa. Se tuntuu pahalta. Mutta jos haluat tuloksia, et voi vain istua sohvalla ja syödä karkkia, koska se on mukavaa.
Liikunnan teho eli intensiteetti on laaja aihe, johon en tässä kirjoituksessa sen enempää paneudu. Intensiteetti eli teho (P) määritellään, mahdollisimman suuri työmäärä (W) tehtynä mahdollisimman lyhyessä ajassa (t). P=W/t. Mikäli tahdot liikunnasta tehokasta = tuloksia nopeasti, paneudu Crossfit harjoitteluun. Crossfit harjoittelun yksi idea on korkealla intensiteetillä tehtävät harjoitukset.
– Antti Manninen
Tosi hyvä postaus! Olin tätä odotellutkin ja aamulla olin ihan innoissani kun kirjoitit, että tänään tulee tämä postaus. 😀 Sulla on tosi kiva blogi ja inspiroit mua kokeilemaan eri asioita. Nyt oon ajatellut alkaa harjoittelemaan käsilläseisontaa kun sulla oli blogissa siitä juttua. Ja tänään koulussa harjoiteltiin kanssa sitä. Kiitos tästä blogista! 🙂
Periaatteessa totta kaikki, mutta on kyllä HYVIN vastuutonta kirjoittaa, että mitä rankemmin treenaat, sen parempi. Ei päde varsinkaan vasta-alkajiin- vammautumisriski, eikä ylipäätään ole kenellekään optimaalista treenata vain ja ainoastaan kovaa. Joo toki voima ja maksimiominaisuudet kasvavat, mutta peruskunnon kivijalka jää
rakentamatta. Muuten siis hyvä kirjoitus 🙂
Totta! Asiaa! Ei juoksuharrastajatkaan juokse täysiä viidesti viikossa. Erilaiset treenitemmot vaikuttavat eri osa-alueisiin. Mites peruskunto? Kehonhuolto? Kestävyys?
Musta tuntuu että monien, erityisesti ehkä aloittelevien liikkujien, ongelma on just nimenomaan liian kovan tahdin hakeminen.
Jou mutta hyvää asiaa muutoin! Jesh.
Kirjoituksessani ei ole mitään mistä en kantaisi täyttä vastuuta. Kunnosta tai lähtötasota riippumatta kovalla intensiteetillä tehty treeni toimii.
Ei tietenkään kenenkään aloittelijan kannata tehdä viikossa 7 kertaa 1h kestoista ylikovaa harjoitusta. Niin en ole väittänytkään. Se on täysin järjetöntä. Tietenkin jokainen harjoittelee kunnonsa mukaan.
Mutta fakta on se, että mikäli haluat kehittyä, niin on treenattava poissa mukavuusalueelta. Tai mikäli haluat kehittyä nopeasti.
Jos tavoitteesi on 5 vuoden päästä pystyä juoksemaan 5 kilometriä yhtäjaksoisesti, niin silloin ei tarvitse kovinkaan ahkerasti tai kovaa treenata. Mikäli tavoitteesi on nopeammin ja korkealla, niin sitten on tehtävä töitä!
Kehonhuolto on yksi tärkeimmistä asoista harjoittelussa. Aina ei kovaa harjoitella. Jokaisen treeniohjelma koostuu henkilökohtaisen tavoitteen ja kunnon mukaan.
Fakta on vaan se, että mitä kovempi rasitus, sitä parempi kehitys. Tietenkin turvallisesti ja oikein tehtynä sekä palautumiset huomioon otettuna ja terveellisellä ruokavaliolla höystettynä.
Moi, tällaista kursivoitua tekstiä on huomattavasti hankalampi lukea kuin suoraa… joten voisiko vieraskirjoittakienkin tekstit olla ihan normaaleja, vaikka ovatkin ns. lainauksia. 🙂
Aivan törkeen hyvä kirjoitus ja mielenkiintoinen ja kiistelty aihe! Kiitoksia!
Päteekö tämä siis kaikenlaisiin tavoitteisiin? Mietin esimerkiksi fitness-urheilijoita jotka kasvattelevat ensin lihasmassaa ja sitten kiristelevät rasvan pois. Vaikuttaako kovatehoinen treeni lihasten kasvuun/säilymiseen? Kun useimmat heistä suosii juuri aamuaerobisia tyhjällä vatsalla… ?
Fitnessurheilijat ja aamuaerobinen, tähän löytyy vastaus Juha Hulmin blogista (linkki yllä olevassa kirjoituksessa). Suosittelen lukemaan.
Lieneekö joku psykologinen juttu vai ei, mutta musta tuntuu että kun vaihdoin iltalenkkeilyn aamulenkkeilyyn on tuloksia tullut nopeammin. Ehkä kun päivän aloittaa urheilemalla, jää mieli siihen “terveelliseen moodiin” ja haluaa loppupäivänkin elää sen mukaan, eli huomaamattaan syö paremmin yms? En kyllä enää voisi kuvitellakaan juoksevani iltaisin/muuna ajankohtana kuin aamuisin, koska mun pakki ei sitä kestä. Tarviin useamman (+5tuntia) viimisestä ateriasta (tai mistään suuhun pistetystä), jotta vatsa kestää lenkkeilyn. Sillä, mitä päivän mittaan on syönyt, ei juurikaan oo sen vatsan kannalta väliä, sekasin se menee joka tapauksessa.
Mutta joo, mielenkiintoinen aihe tämä, ainakin omaan korvaan on aina enemmän kuullut sitä, että aamulenkkeily on parhainta.
Uskon tuohon aamulenkin aiheuttamaan “terveelliseen moodiin”. Itse kyllä syön vähän kaurapuuroa puolisen tuntia ennen lenkkiä ja ison kaurapuuron raejuuston kanssa lenkin jälkeen. Mutta mulla siis toimii tuo ryhdin ottaminen päivään heti aamusta:)
Voiskohan tuommoseen vaikuttaa että aamulla ehkä jaksaa paremmin treeneissä, joten näin siitä sais paremmin tehoja irti kuin illalla (ehkä jo hieman päivän touhuista väsyneenä)? Oletko sillä tavalla miettinyt vai onko lenkit kuitenki tuntunut yhtä pirteiltä niin aamulla kuin illallakin?
Illalla myös kroppa on niin hereillä ja kovilla kierroksilla treenin jälkeen, että nukkuminen voi kärsiä. Ja nukkuminen taas on tärkeä osa treeniä ja jaksamista(ja painonpudotusta). Näin mä sen ajattelisin. 🙂 Itse tykkään kanssa aamulla treenata, lähtee päivä ihan eri tavalla käyntiin! Ilman aamupalaa en pystyisi, koska aamuisin on kova nälkä ja tulisi heikko olo. Puolisen tuntia aamupuuron sulattelusta on mulle jees. Kukin tyylillään. 🙂
Itse en ole aivan samaa mieltä tekstisi kanssa. On tärkeää mm. juoksussa tehdä eri kestoisia ja vauhdiltaan erilaise lenkkejä (erilaisilla sykkeillä siis myös!). Eri sykealueet vaikuttavat eri asioiden kehittymiseen, joten jos haluaa kehitystä suosittelen erilaisia lenkkejä eri sykkeillä. Ja kyllä näin voi päästä tuloksiin nopeammin kuin viidessä vuodessa.
Ja tässä on nyt kyse tavoitteestasi- jos
haluat esim. juosta maratonin vaikka 6 kk päästä, ei räjähtävät
nopeusominisuudet todellakaan ole “se juttu”, vaan kaikkein tärkeimpänä harjoituksena läpi kauden tulisi olla pitkäkestoinen, aerobisella sykealuuella oleva harjoittelu. Ylipäätään kestävyysurheilijoille tämä aerobisen kynnyksen alapuolella tehty peruskunto-harjoittelu täyttää suurimman osan harjoitusajasta ja nopeutta ja voimaa kehittävät erilaiset vauhtiharjoitteet tehdään yleensä max 2 krt/ vko (tavalliset kuntoilijat).
Kevyemmät on tarpeen välissä ihan palautumisen kannaltan ja pidemmät peruskestävyys-harjoitukset
taas opettavat kroppaa käyttämään rasvaa energianlähteenä optimaalisesti pitkäkestoisessa suorituksessa ja muutenkin valmistaa kroppaa tuleviin suorituksiin.
Mutta eikö totta, että anaerobisesti toteutettu liikunta polttaa kehon gluukosivarastoja rasvan sijaan, sillä rasvaa ei pystytä käyttämään energianlähteenä ilman hapen osallisuutta asiaan? Toki 10km juoksulenkki ei olekaan anaerobista harjoittelua, mutta noin yleisesti tarkoitan. Ja olen samaa mieltä ehdottonasti tuossa että enemmän tehoja -> enemmän poltettuja kaloreita!
Edelleen on ihan kuntokeskuksissa personal trainereita, jotka kuitenkin juurikin tuota tyhjän vatsan aamulenkkiä ohjelmiin tekevät. Aloittelija ei tietenkään osaa kyseenalaistaa pt:nsä oppeja, sitten tuntuu, että tuleeko tehtyä turhaan/väärin jos tuntuu ettei itse ehti/jaksa/halua lähteä kaikkea mahdollista selvittämään eri lähteistä. Sitä vartenhan sitä on se personal trainer just hankittu…
Huippu!!!!! :—)
Helt jees text! Antti sku ha ändå kunna undvika som en profs att reklamera cross-fit direkt, och bara sakt hög intensitets träning i olika former, t.ex. crossfit. Enligt mig ger han intrycket till nybörjare att cross-fit har hitta på hela konceptet av HIIT liknande träningar. Men ni cross-fit människor är så stolta av er sport 😉
Kanske du skulle slå upp vad ordet reklamera betyder, för de betyder verkligen inte att göra reklam 😀
Uskon kyllä, että tyhjän vatsan aamulenkeillä ei saavuteta suurempaa apua eikä mitään “rasvanpolttosykettä” kannata kummemmin miettiä. Mutta muuten oli melkoista tehokkaiden treenien ylistystä. Ovatkohan faktat kohdallaan: “Juokset 10 kilometriä alhaisella ”rasvanpolttosykkeellä” verrattuna 10 km kovalla sykkeellä, kumman työmäärä on suurempi? Tietenkin kovalla sykkeellä tehty juoksu.”? Ei ole lainkaan selvää onko merkittävää eroa tai eroa lainkaan, koska kovalla vauhdilla lenkki sujuu nopeammin (kävelyn ja juoksun välillä kyllä on eroa, koska kävely on lähes aina tehottomampaa suhteessa kuljettuun matkaan).
Hei, minäkin toivoisin, että teksti olisi aina normaalia tekstiä eikä kursivoitua, vaikeampi lukea:)
Ihan loistava teksti, voin yhtyä tuohon 100%. Viikko sitten erehdyin itse menemään tyhjällä vatsalla aamulenkille (koska en halunnut ruoan pomppivan mahassa). Noh, siitä lenkkikerrasta opin sen etten enää ikinä mene tyhjällä vatsalla yhtään minnekään, korkeintaan joogaan 😀
Tämä blogi on muutenkin aivan mahtava, en tiedä olisinko saanut itseäni innostumaan taas liikunnasta ellen tänne olisi eksynyt 🙂 Lisäksi täältä on ihan parasta hakea motivaatiota silloin kun on sellainen fiilis ettei tee mieli mennä lenkille/salille tms.
Joten iso kiitos, oon melko varma että tää on paras suomalainen fitness-blogi!
No ilman muuta on selvää että kaikkien tulee unohtaa peruskuntolenkit ja juosta aina 10 km täysillä.
Tai ainakin kun näin kärjistetään niin muuta ei tuosta jutusta jää mieleen. Uskoakseni maratonia treenavallekaan ei ole erityistä hyötyä siitä, että aina repii täysillä, vaan tehoja pitää säätää lenkin pituuden mukaan. Tietenkin laihduttavalle on parasta poltta mahdollisimman iso määrä kaloreita, mutta en usko siihenkään etä esim. 20 ylikilolla siunattu pysyy motivoituneena jos hänen odotetaan veätän 10 km verenmaku suussa juosten. Ellei tämä ylikiloinen ole valmiiksi huippukunnossa ja vaan jostain käsittämättömästä syystä lihava, useimmat lihavat eivät ole huippukunnossa. 10 km kävellenkin voi olla aivan liikaa! Mutt asiaa ei kai käsiteltykään käytännön tasolla vaan fysiikan oppien mukaan. Toivottavasti ohjaus tapahtuu kuitenkin enemmän käytäntöä ja asiaksta ajatellen!
Niin, ainahan asiakkaakseen voi valikoida kovakuntoisia ja kiinteävartaloisia, pullukat sohvaperunat varmaan löytävät oman treenaajansa;)
Itse en olisi ikinä saanut ylimääräistä 20 kiloa (jotka ovat myös pysyneet poissa monta vuotta) karistettua, jos mut olisi patistettu kymppikilsan täysii -lenkeille alussa. Varmasti, jos siihen pystyisi niin voisi saada tuloksia NOPEASTI, mutta pysyvissä tuloksissa itselleni on ollut tärkeää tottua ja oppia oikeasti nauttimaan liikunnasta ja tämä tapahtui hyvin pienin askelin – pikkuhiljaa kestoa, lajeja ja intensiteettiä lisäämällä. Monen vuoden portaittaisen liikunnan lisäämisen jälkeen nykyään ne täyden tehon juoksut, salitreenit ja muut rankemmat liikunnat kuuluu viikottaiseen ohjelmaani ja liikun runsaasti ja monipuolisesti muutoinkin. Into olisi takuulla lopahtanut, jos olisin aloittanut täysillä ja veren maku suussa.
Ymmärrän kirjoittajan pointin, mutta painonhallinta ja kunnonkohotus lähtee mielestä, ei pelkistä fysiikan laeista.
Ei tässä nyt varsinaisesti ollu kyse siitä, että juostaanko se kymmenen kilometriä täysillä vai himmaillen. Jutun pointti oli se, että kovalla intensiteetillä tehty harjoittelu on tehokkaampaa rasvanpolton kannalta kuin matalammalla intensiteetillä tehty. Ei huonokuntoisen ihmisen kannata mennä juoksemaan 10km täysillä vaan järkevää olisi aloittaa hieman lyhyemmistä harjoituksista. Tärkeää on kuitenkin se, että ne lyhyemmät harjoitukset tehdään kovalla intensiteetillä jotta saadaan lisättyä rasvanpolttoa myös harjoituksen jälkeen.
10km lenkkiä käytettiin tässä nyt vain havainnollistamaan sitä, että kovatahtinen treeni on energian polton kannalta tehokkaampaan kuin hidas treeni.
näistä kommenteista en löytäny (ainakaan suoraan) sitä tietoa, mitä tässä nyt etin.. Eli kysymykseni kuuluukin, että onko painoaan pudottavalle ihan sama vai huonompi/parempi, jos menee reipasta hölkkää/kevyttä juoksua pitemmän matkan (esim. 10km) TAI juoksee täysillä lyhemmän matkan (esim. 5km)? Koska itelle ainakin tuo reipas hölkkä on mieluista ja siitä nauttii, eli siinä varmasti pysyis motivaatio korkeemmalla pitempään. 🙂 Eli onko eroa (ainakaan kovin suurta) jos juoksee vaikka puoli tuntia reipasta vauhtia tai vartin täysillä? 🙂 Olis tosi kiva saada tietää tämmösestä!
(Med Sci Sports Exerc.2004 Dec;36(12):2128-34)
Tämän tutkimuksen mukaan naiset kulutti juosten 105kcal per km ja kävellen 74kcal. Miehet vastaavasti 124 kcal ja 88kcal.
Minäpä olen tästä kirjoituksesta hieman eri mieltä. Olen itsekin PT ja vielä ehkä vuosi sitten olisin sanonut kirjoittanut samalla tavalla ja sanonut, ettei ole huomattavaa hyötyä sillä treenaako tyhjällä vatsalla vai aamupalan jälkeen, mutta nyt olen kyllä huomannut ihan käytännön kautta, että aamutreeni tyhjällä vatsalla potkii paljon paremmin laihdutusta ajatellen ja itseasiassa se voi toimia myös lihastenkin kasvatuksessa antamalla tietynlaista shokkihoitoa.
Kun syödään aamupala, niin insuliinitasot nousevat ja kasvuhormoni laskee. Jos treenataan tyhjällä vatsalla, niin insuliini on alhaalla ja kasvuhormoni ylhäällä. Kasvuhormonin yksi vaikutus on rasvanpolton tehostaminen. Tässä stimuloidaan niitä kehomme alkukantaisia selviytymisvaistoja. Punttitreenin voi myös toteuttaa tyhjällä vatsalla vaikka se onkin kaikkia yleisiä oppeja vastaan.
Tottakai olo on heikompi ja suoritusteho voi laskea jossain määrin, mutta paino putoaa myös paljon nopeammin. Kun noudatetaan ns. pätkäpaastoa, jossa venytetään yöpaasto vaikkapa 16 tuntiin ja sitten käydään treenaamassa ennen kuin rikotaan paasto. Niin nurinkuriselta kuin se kuulostaakin, lihakset eivät pala tällä systeemillä vaan ne voivat jopa kasvaa samalla kun rasva palaa. Psykologisesti tämä voi perustua siihen, että päästään pois mukavuusalueelta. Tällä voi aika ajoin saada sopivaa shokkia treenaamiseen, jolla pakotetaan kroppa muuttumaan.
Tästä varmasti moni saattaa olla eri mieltä, mutta olen tosiaan itse testannut käytännössä tämän tyhjällä vatsalla treenaamisen ja huomannut eron vaikka vuosia välttelin sitä. Joitakin tutkimuksia tästä myös löytyy. Tämä ei välttämättä toimi kaikilla varsinkaan jos aineenvaihdunta ei pelaa, mutta yleinen 2-4 tunnin välein syöminen voi myös joillakin potkaista takaisin. Joillakin voi aamupala maistua paljon paremmin treenin jälkeen kuin heti herättyä. Minä nyt en ylipäätään usko siihen, että aamupapala olisi päivän tärkein ateria tai välttämätön kaikille. Sykeasiaankin voisin kommentoida, mutta jätän sen nyt ettei tule kirjan pituista kommenttia. Olen samaa mieltä siitä, että tuo aamutreenaus on vaan yksi osa kokonaisuutta eli se mitä syö päivän aikana ja koko viikon aikana on kokonaisuudessaan tärkeämpää. Sama kuin missä tahansa muussakin asiassa eli ensin kokonaisuus ja sitten hifistelyt.
Minä olen pitänyt reilun pari vuotta ruokavalioaiheista blogia, jossa sivuan tätä aihetta, mutta siellä on vinkkejä yleisesti niin laihdutukseen kuin lihasmassan lisäykseen ja vähän henkisestäkin puolesta. Kiinnostuneet voivat käydä tsekkaamassa sitä täältä: reinonravinto-oppi.blogspot.fi
Voisin vielä lisätä tuohon sykeasiaan, että matalan sykkeen perustreeni polttaa paremmin rasvaa treenin aikana kun taas korkean sykkeen treeni sitten harjoituksen jälkeen. HIT-treenihän on nyt pinnalla ja trendiä sen takia, että se tehostaa rasvanpolttoa loppupäivän ajaksi ja stimuloi myös kasvuhormonin tuotantoa paremmin. Voi miettiä kummatko on terveemmän näköisiä, maratooranit vai pikajuoksijat?
Mutta jos istuu koko päivän koneella tai sohvalla ja syö karkkia, niin ei se 30 min täysillä vetästy juoksu kuitenkaan riitä, sillä keho tarvitsee myös sitä pitempiaikaisempaa matalan sykkeen liikettä. Sitäpaitsi jos tekee vaan kovalla sykkeellä treeniä, niin se syke pomppaa hyvin helposti sitte sinne kattoon eikä peruskuntoa ole ollenkaan. Eli matalan sykkeen ja korkean sykkeen treeniä tulee molempia ohjelmassa olla riippuen tietysti siitä miten aktiviinen muuten on päivän aikana. Jos tekee istumatyötä, niin ihan perus kävelyä ja sellaista hyötyliikuntaa pitää olla, mutta jos työ on fyysistä, niin välttämättä sitä perushölkkäilyä ei sitten tarvitse enää vapaa-ajalla tehdä.
Tuli mieleen eräs tutkimus, jonka mukaan toimistyössä olevista ihmisistä tupakoitsijat ovat parempikuntoisia kuin ne ketkä eivät polta :D. Tämä sen takia, koska tupakoitsijat joutuvat aina tauolla kävelemään tupakkapaikalle ulos. Hyvä syy polttaa? 😀
Artikkelin fysikaalinen perustelu energiankulutuksesta (tehty työ = voima * matka eli W=F*s) on ymmärretty tässä täysin väärin ja kirjoittaja ei ole selkeästi ymmärtänyt asiaa ihan oikein. Ihmiskehon (tai minkä tahansa esineen) liikuttaminen tietyn matkan verran vaatii aina tietyn voiman F, riippumatta liikkeen nopeudesta. Tämä kaava ei millään lailla liity siihen, miksi energiaa kuluu enemmän eri nopeudella etenemiseen.
Sen sijaan energiankulutuksen eroa selittää erilaisen liikkumisen, juoksu vs kävely, taloudellisuus. Juostessa keho “pomppii” ylös alas ja siihen tarvitaan lihastyötä, mikä kuluttaa energiaa, kun taas kävellessä kaikki lihastyö kohdistuu eteenpäin työntämiseen. Fysiologisesti epätaloudellinen kävely siis kuluttaa kilometriä kohden enemmän energiaa kuin taloudellisesti hölkäten. Toinen seikka, mikä vaikuttaa asiaan ovat hormonaaliset muutokset kehossa, mitä eri teholla liikkuminen saa aikaan ja mitkä vaikuttavat mm. jälkipolttoon suorituksen jälkeen.
Verraten, mikäli ihminen nousee porrasaskelman nopeasti (1 sek) verrattuna hitaasti nousua jarruttaen (esim. 15 sek), W=Fs kaavaa sokeasti soveltaen näyttäisi, että suurella voimalla nopeasti portaan nouseminen olisi isompi työ (ja energiankulutus), kuin hitaasti nousten. Käytännössä tilanne on päinvastainen ja hitaasti nouseminen kuluttaa enemmän energiaa ja lihakset tekevät suuremman työn: lihakset ovat staattisessa jännityksessä koko nousun, 15 sek ajan.