Vieraskynä: Lose the fat! Text 8

Yhdessä vieraskirjoittajan kanssa yritetään löytää tasapaino syömisen ja liikkumisen välillä, tavoitteena on painonpudotus. Henkilö kirjoittaa tänne kerran viikossa projektistaan ja kuulumisistaan. Punnitus tapahtuu joka kymmenes päivä.. Tahdin ei ole tarkoitus olla mahdollisimman nopea – puolen kilon pudotus viikossa on tarpeellinen määrä. Kommenttiboksiin saa mielellään kommentoida ajatuksia ja antaa vertaistukea. Henkilö kirjoittaa anonyymisti. 



Sain Steffiltä haasteen miettiä kolme erilaista asiaa jotka auttavat minua motivoitumaan liikkumiseen ja toisaalta terveelliseen syömiseen. Voisi ajatella, että aika simppeli juttu, mutta hyvähän näitä on aina välillä mietiskellä ja pistää konkreettisesti ylös.

Kolme asiaa, jotka motivoivat minua liikkumiseen

    1.      Kilpaurheilu

        Kilpaurheilijana liikkuminen tulee tavoitteiden kautta luonnostaan, vain treenaamalla voi olla paras.

    2.     Terveys
        Aiemmin liikunta ei samassa määrin toiminut terveyden ylläpitäjänä tai sairauden ehkäisijänä kuin nyt vanhemmiten. Juuri hiljattain silmäilin jotain tutkimusta, jossa todettiin säännöllisen liikunnan yksittäisenä tekijänä estävän ennenaikaista kuolemaa. Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia esim. syövän ja sydän- ja verisuonitautien, sekä diabeteksen ehkäisyssä. Kaikki nämä ovat tyypillisiä elintasosairauksia ja nykyihmisen vitsauksia.

    3.      Ulkonäkö
        Painonhallinta kuuluu myös terveys-otsakkeen alle. Normaalipainoinen sairastaa vähemmän ja lyhyemmin kuin ylipainoinen, syöpäriskikin on käsittääkseni suurempi ylipainoisella. Painonhallinta on minulle kuitenkin tällä hetkellä myös ulkonäköön liittyvä asia. En pidä liian muhevasta ulkomuodostani ja haluan olla pienempi, jotta voin käyttää sellaisia vaatteita, jotka tuntuvat ja näyttävät hyvältä, sekä ovat oman persoonallisuuteni mukaisia. Tällä hetkellä niin en voi täysin tehdä.



Kolme asiaa, jotka motivoivat minua terveelliseen syömiseen


    1.      Urheilun tarpeet

        Oma kilpaurheiluni ja harrastukseni vaativat paljon energiaa ja oikein, sekä terveellisesti syömällä suoriudun näistä haasteista paljon paremmin. Jaksan treenata ja palaudun nopeammin, kun syön säännöllisesti.

    2.      Terveys, erityisesti hormonitasapaino

        Huomaan terveellisten ruokailutottumusten kiistattoman vaikutuksen kokonaisvaltaiseen hyvään olooni. Tunnen vatsani toimivan, ruuan sulavan, energian siirtyvän lihaksiini, nestelastin vähenemisen, tasapainoisen yöunen helpomman saavuttamisen, yöhikoilun loppumisen ja olen saanut apua mielialavaihteluihin, sekä alakuloisuuteen. Osansa on varmasti tyroksiinilääkityksen aloittamisellakin, mutta uskon, että entisillä ruokailutottumuksillani ei tyroksiinikaan yksin olisi jaksanut laittaa moottoreitani uudelleen käyntiin.

    3.      Painonpudotus

        Terveyttä ylläpitääkseni, sairauksia ehkäistäkseni, parantaakseni suorituskykyäni kilpaurheilussa ja harrastuksissani, sekä kohentaakseni subjektiivista kokemusta ulkonäöstäni tavoitteenani on tiputtaa painoa. Tähän terveellinen ruokavalio on paras ratkaisu, tulokset puhuvat jo puolestaan.

Näitä miettiessäni havahduin siihen kuinka tärkeässä roolissa tässä nelikymppisenä mm. sairauksien ehkäisy elintapavalinnoissani on. Aiemmin en juuri korvaani tälle lotkauttanut, mutta tätä nykyä motivaatiota löytyy tekemään paljon työtä sen eteen, että terveitä ja onnellisia elinvuosia olisi vielä monen monia edessä.

Olisi kiinnostavaa kuulla millaisia motivaattoreita Steffitin lukijoilta löytyy? Noudatteleeko samaa kaavaa vai onko jotain muuta, joka inspiroi tai motivoi? Vaikka joitakin lyhyen tähtäimen suunnitelmia?

P.S. Minullakin on yksi lyhyen tähtäimen suunnitelma, heinäkuussa edessä oleva viikon rantaloma. Olisi kiva, jos saisi vielä yhden masumakkaran sulamaan ennen bikineissä tepastelua.

5 comments

  1. Itselle motivaationa toimii tavoitteet urheilun saralla. Tällä hetkellä tavoitteena on puolimaraton eli juoksen. Ja jotta voin juosta, täytyy syödä hyvin. Paljon ja ravintorikkaasti. Toki kaventunut ulkomuoto, parantunut mieliala sekä fyysinen jaksaminen motivoi. Ei tätä ilman enää osaisi ollakaan 🙂 Tsempiä projektiisi! 🙂

    (hennanliikuntapaivakirja.blogspot.fi)

  2. Aloitin crossfitin noin vuosi sitten huonokuntoisena ja ylipainoisena. Ylipainoinen olen edelleenkin, mutta kunto on selvästi parantunut ja voimatasot nousseet. Crossfitin mukana myös suhtautumiseni ylipainoon muuttui aika perustavanlaatuisesti. En enää ajattele ulkonäköä motivaationa laihtua vaan nyt motivaatio tulee siitä mitä ylipaino estää minua saavuttamasta, esim. käsilläseisonta tai leuat (ilman kuminauhaa) ovat aika toivotonta kun ylipainoa on 25kg. Eli motivaatio ei tule siitä miltä näytän vaan siitä mitä haluan pystyä tekemään.

  3. Eniten minua motivoi hyvä olo. Jos en liiku ja syön mitä sattuu, tulee olosta vetämätön, turvonnut ja samalla myös itsetuntoni laskee. Ulkonäkö motivoi sillä tavalla, että haluan näyttää suunnilleen siltä kuin nyt näytän, enkä päästää itseäni paisumaan. Tekemistä on kyllä sen kanssa, että oppisin rakastamaan kehoani nyt juuri sellaisena kuin se on, tasapainoisena ja täysin normaalipainoisena. Lopettaisin siis turhan murehtimisen siitä, ettei vatsalihakset näy tai reidet ole täysin timmit. Liikkumaan motivoi myös jotkin tavoitteet, esimerkiksi juoksutapahtumat tai tiettyjen tulosten saavuttaminen. Tällä hetkellä ei kuitenkaan selkeitä tavoitteita ole ja silti liikun paljon. Pelkkä hyvä olo näyttääkin riittävän tavoitteeksi siihen, että kuntoni pysyy yllä (tietysti kehitys on näillä kausilla paljon vähäisempää). Syksyä kohti on kuitenkin aika miettiä uusia tavoitteita! 🙂

  4. Suosittelen alla oleva kirjaa, joka taitaa olla New York Timesin bestseller listalla. Häkellyttävää ja todella mielenkiintoista. Ruokavalio suositukset ovat aika hataralla pohjalla. Alla siis kirja-arvostelu

    http://online.wsj.com/articles/book-review-the-big-fat-surprise-by-nina-techolz-1401923948

  5. Mua motivoi se, etten ole enää ylipainoinen ja mun keho pystyy ihan älyttömiin asioihin. Arvostan mun elämää, mun persoonaa ja kehoa ja haluan antaa sille ehdottoman parasta mitä vaan voin. Siihen kuuluu terveellinen, treeniä tukeva ruoka, joka päivä jotain pientä hyvää, tarpeeksi lepoa jotta se jaksaa korjata itsensä ja paljon rakkautta, jotta se jaksaa elämän kolhiessa. Jos huomaan, että on tullut herkuteltua liikaa niin istun alas sohvalle, laitan valot pois ja istun hiljaisuudessa, kädet ristissä silmät kiinni ja mietin kaikkia hyviä asioita. Sanon itselleni, että “hei, sä olet kaiken vaivan ja kaiken hyvän arvoinen. Sä ansaitset kaiken hyvän, mitä ikinä voitkaan keksiä.” Kuulostaa kliseiseltä, mutta pikkuhiljaa siihen alkaa uskoa, hyvät elämäntavat alkavat vetää mukaansa ja pikkuhiljaa niistä asioista, joita ennen piti itselleen kuulumattomina (“ei musta ole kuntoilijaksi”, “en mä tuu koskaan näkemään mun vatsalihaksia” “ei kuulu mun elämään”) tulee normaalia ja lopulta rutiinia ja lopulta se elämä, jota et koskaan itsellesi osannut edes kuvitella onkin sun oma! Välillä tietty tulee vedettyä kaikkea herkkua, mutta sitten istun taas alas ja muistelen niitä kaikkia hyviä asioita joita mäkin voin saavuttaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published.