Hej kaikki
herkkulakolla olleet kumppanit ja muut lukijat! Tänään on se päivä kun oma kolmen viikon pituinen herkkulakkoni loppuu, oli mukava nähdä että monet lähtivät mukaan – kuinkas se on sujunut? Minulta ei ole tullut mitään suurta vertaistukea, oletteko kuitenkin pysyneet lakossa? Vanha minä olisi tämän tyyppisen herkkulakon päätyttyä herännyt siihen, että suklaa olisi ollut mielessä ja irtokarkit olisivat olleet suunnilleen ensimmäisenä suussa. Elän kuitenkin siitä hieman erityppistä elämää nykyään ja tämä on se mitä haluan jakaa muitten kanssa. Eli
ei hätää vaikka tänään söisi itsensä täyteen herkkuja tjsp. se tasapaino tulee sieltä pikkuhiljaa kun oppii kuuntelemaan kroppaansa. Minulla ole “pelkoa” että söisin kolme pussillista karkkia tänään putkeen (aikaisemmin tämä olisi ollut todennäköistä). Minun ei vaan tee mieli. Jos tekee mieli karkkia niin ostan sitä kuitenkin. Suuri syyllisyys ja itsensä laiminlyöminen jostain herkunsyönnistä on mielestäni ajatustapa, josta pitää pyrkiä pois. Jos sellainen ahdistus rassaa jotakuta, niin vinkkinä sanoisin että ei pidä hätiköityä mistään, vaan on hyvä oppia hallitsemaan tunnesyöminen ja pyrkiä puhtaaseen ruokavalioon ja liikunnalliseen elämään – ja välillä (esim. kerran viikossa) herkutella jollain lemppariherkulla.
 |
| “Hyvä minä!” |
Pari uutta asiaa minusta josta yllätyin herkkulakolla ollessani;
– En ajatellut herkkuja/karkkeja yhtä paljon kun olen aikasemmilla karkkilakoilla ajatellut (ihanaa!)
– Sorruin syömään suklaaproteiinipatukoita/juomia normaalia useammin. Tämän tein kuitenkin treenien jälkeen, mutta en halua, että joka treenin jälkeen syön sen tyyppisiä tuotteita (ei niin hyvä!)
– Ikävöin tummaa suklaata (jätin sen pois koska olisin muuten syönyt sitä ehkä joka päivä) ja tulin siihen päätökseen että olisi ollut OK syödä tummaa suklaata kerran viikossa lakon ajan (koska se on terveellistä sopivissa määrissä) (jatkossa saa syödä!)
– Urheilusuoritukseni olivat ruokailun (vatsantunteen) kannalta hyvät (hyvä!) Väsyneisyyttä on kuitenkin ollut ilmassa, mutta se ei johdu herkkulakosta)
 |
| Tämän päivän lounas. Tuo muffinssi oli tavallaan “palkinto” (väärä termi), mutta maistui pahalle, joten söin vaan pienen osan. Tuo on aika perus lounas, usein vaihdan leivän ruisleipään ja oliiveja en syönyt kaikkia. |
Herkutteluni näyttää suunnilleen seuraavalta;
– Tilaisuuksissa ja viikonloppusin voin ottaa rennosti ruoan suhteen (olin kahdella suuremmalla tilaisuudella ja en rajoittanut syömistäni isosti siellä)
– Voin syödä tummaa suklaata pari kertaa viikossa
– Pyrin käyttämään vähemmän proteiinipatukoita (jos ei löydy jotain uutta lempparia, joka olisi suurimmalta osin luonnontuote)
 |
| Kookosvettä olen juonut melkein joka päivä |
Ja viimeiseksi; onnistuinko täysin tähän itse?
– Yllätys, yllätys – en ole täydellinen! Tumma suklaa-himo rassasi (ja jopa ärsytti) minua yksi lauantai ja vakuutin itselleni että on täysin OK ja jopa hyvä jos syön pari (8) Geisha tumma suklaa – karkkia. Tämän tein – ei ollut morkkista, ei huonoa omatuntoa, eikä ahmimispelkoa. Kaikki ok.
– Onnistuin siinä määrin että ei tehnyt mieli herkkuja enää päivittäin eikä tee nyt vaikka lakko loppui. “Lopetin sen kierteen”.
 |
| Kyllä se tasapaino sieltä vielä löytyy. Kuva.
|
ps. tänään loppuu myös lahjakorttiarvonta hoitolaan, julkaisen huomenna voittajan – vielä ehtii mukaan arvontaan tästä.
x Steffi
StefanieHagelstam.com STEFFIT by Stefanie Hagelstam
