Paras kaveri

Olen onnekas, että minulla on monta hyvää ystävää. Tiedätte ketä olette. Yksi joka kuitenkin erottuu joukosta on Jenna. Jenna on siskoni koira, jota hoidan usein (toinen siskoni Stella, joka sattuu olemaan hallitseva kouluratsastuksen suomenmestari ;). Jenna on paras lenkkikaverini – juoksee aina samaan tahtiin kuin minä eikä tee äkkiliikkeitä. Juoksen usein kovaa ja jenna on aina messissä! Minulla pauhaa myös aina lenkkeillessä musiikki korvissa joten juoksen omissa maailmoissa ja Jenna sopeutuu tilanteeseen.

Jenna ja minä tänään
Miksi ei roikkua puusta jos voi?

Jenna blondina 🙂

 Minä ja Jenna talvella. Toi mun takki on aivan ihana, Nike:n refleksilenkkitakki !!!
Jenna hymyilee tässä, ei ole vihainen 🙂
Koira on hyvä lemmikki – se pitää aina viedä ulos lenkille tai kävelylle 🙂 win-win. 
x Steffi

Pieni vilustuminen

Mulla on ollut vähän kurkku kipeä, nuha ja pientä flunssaa (tiedän tasan tarkkaan mistä nämä oireet tulivat, elin ilman kenkiä viikonlopun aikana metsässä ja vilustuin hieman). Vihaan olla kipeänä, sillä se rajoittaa niin paljon. Ei pysty treenaa ja pitää vaan ottaa iisisti – ei sovi mulle. Joten yritän päästä flunssasta eroon niin nopeasti kun mahdollista! Mulla on pari vinkkiä flunssan karkoittamiseen, tässä ne tulee 🙂

1. Inkivääri – en oikeen tykkää inkiväärin mausta paitsi sushia syödessä. Äiti oli kuitenkin oikeassa. Inkivääri on todella terveellistä ja oli perinteisen kiinalaisen lääketieteen suosikki.

2. Vihreä tee – ja muut lämpimät juomat. Vihreän teen myönteisistä vaikutuksista saa vuosi vuoden jälkeen lukea lehdistä jne. Sopii myös laihduttajille. Luotan siihen 🙂

3. Echinaforce – punahattu-uute. Luonnollinen rohdosvalmiste, jota äitini on aina nuorempana kehottanut ottaa melkein jokaiseen oireeseen. Äiti oli taas oikeassa. Tätä valmistetta kehutaan koko ajan enemmän ja enemmän ja otan sitä melkein heti jos huomaan vilustumisen oireita. Ei mielestäni hyvänmakuista mutta saa pillerimuodossa.

4. Lepo ja lämpimät olotilat – nukkuminen on vaan niin tärkeää. Ja lämpimänä on hyvä pysyä!

ps. on varmasti ihan hyvä muistuttaa että en ole lääkäri, terveydenhoitaja, ammattilaisvalmentaja, suomenkielenopettaja/tutkija, herbalisti jnejne. Profiilista voitte lukea kuka minä olen 🙂

x Steffi

Viimeinen partiopostaus

Partioleiri on minun osalta ohi. Tässä vielä pieni kuvakokoelma metsästä. Joogaa lapsille – 30min x12 done. Tänään on lauantai, hmm.

Paikka oli uskomattoman kaunis. Suomi olisi mulle täydellinen maa jos tuolla vedessä olisi aaltoja.

Näin paljon kiinnosti ajaa 1000km tällä viikolla

 Ainakin jotkut lapset diggas 🙂

Meidän kylä
Ilman tätä naista en olisi pärjännyt. Liikunta-alan opiskelijakaverini ja turvani partioleirillä 😀

Minun julkkis-inspiraationi

Kuten aikaisemmassa postauksessa sanoin, yksi esikuvistani on mun oma PT, Antti. Minulla on kuitenkin yksi erityinen tv-hahmo, jota ihailen. Se johtuu siitä että hänen tv-ohjelmia on näytetty monta vuotta ja se kuva, mitä hänestä annettaan jotenkin kiehtoo minua. Puhun Jillian Michaelsista, jenkkien “Biggest Looser” -ohjelman treenaajasta 🙂 Hän on niin kovis ja armoton, superhyvässä kunnossa ja kaunis kaiken lisäksi. Minulla on kaikki hänen (5 kirjaa), luen vasta ensimmäistä “Master your metabolism” tällä hetkellä. Haluan olla tulevaisuudessa samantyyppinen treenari kun Jillian 🙂

PS. Hyvää viikonloppua, maltillisesti sitten! Aion puhua maanantaina elektrolyyttiepätasapainohäriöstä, se joka arvaa mistä puhun saa papukaijamerkin ;D
x Steffi

Ruokavaliostani

On tullut kysymyksiä ruokavaliostani ja voin hyvin välillä tehdä ruokapostauksia, mutta totuus on että en tiedä yhtä paljon ruoasta, kun mitä tiedän treenaamisesta! Voin tottakai näyttää teille parin päivän ruokapäiväkirjani ja kuinka terveellisesti syön. Mutta minä syön kaikkea eli ruokavalioni ei ole niin suunniteltua.

En punnitse ikinä ruokaani, en laske kaloreita, en ole millään tietyllä dieetillä tai jätä jotain suurta pois ruokavaliostani (rasva/hiilihydraatit). Tai joo, pyrin jättämään pois pitkälle prosessoituja ruokia, sen tiedätte jo jos olette lukeneet joitain postauksia 🙂 Kai sitäkin voi kutsua “dieetiksi”, mielestäni enemmän “maalaisjärjenmukainen syöminen”. Mutta muistakaa, minä herkuttelen välillä ja jopa usein! Tämä on itse asiassa aika hyvä elämäntapa, kun ei tarvitse liikaa stressaa syömisestä. Treenaan vaan niin pirusti, ja se on elämäntapani. Lupaan yrittää kirjoittaa niin ymmärtäväisesti kun mahdollista, että joku teistä voisi (jos haluaa) elää ilman samantyyppistä stressitönta elämää, jolloin ruoka toimii elimistön polttoaineena mielummin kuin stressiä aiheuttamana. Ja osaan ymmärtää sitä, että ruoka aiheuttaa enemmän stressiä kun mielihyvää. Olen itse aikasemmin tosiaan; punninnut ruokaani, laskenut kaloreita, dieetannut ja jättänyt pois tietyt ruokaryhmät. Se ei ollut kivaa.

x Steffi