Viikonloppuhuumoria

Terveisiä kaikille muille flunssapotilaille tai muuten vain huumoria päivään kaipaaville! 😀

 

Screen Shot 2016-04-22 at 15.28.49  Screen Shot 2016-04-22 at 15.30.39 Screen Shot 2016-04-22 at 15.31.24Screen Shot 2016-04-22 at 15.30.06   Screen Shot 2016-04-22 at 15.29.16 Screen Shot 2016-04-22 at 15.29.07  Screen Shot 2016-04-22 at 15.28.34 Screen Shot 2016-04-22 at 15.28.12 Screen Shot 2016-04-22 at 15.27.53

 

x Steffi

 

Laatu korvaa määrän, mitä se tarkoittaa käytännössä?

Moikka!

Ajattelin keskustella aiheesta, jota tulee luonnollisesti itse pohdittua paljon, varsinkin kun treenimäärät ovat suuret ja usein intensiiviset. Tämä postaus sopii kuitenkin kaikille, jotka harrastavat liikuntaa. Tähän postaukseen minua inspiroi Erik Bertrand Larssenin kirja Helvetinviikko!7P4A3955

Paljon löytyy hyviä neuvoja liikuntaan liittyen. Otsikon mukaiseen sanontaan “laatu korvaa määrän”  törmää usein. Aina ei ole kuitenkaan selvää miten neuvoja käytännössä toteutettaisiin. Tässä postauksessa kerron teille asioita, joita olen oivaltanut kun puhutaan laadukkaasta treenaamisesta.

IMG_6169

Moni treenaa melko paljon ja/tai suunnittelee lisäävänsä entistä enemmän treenejä viikkoon. Aina löytyy nimittäin heikkouksia, joita voisi harjoitella hieman enemmän ja toivotaan nopeaa kehitystä. Tämä on usein positiivinen tilanne, mutta on myös olemassa riski että treenejä kertyy määrällisesti liikaa ja laatu kärsii muista harjoituskerroista.

Mitä laadukas harjoittelu käytännössä tarkoittaa?

 

Voit kysyä itseltäsi mm. seuraavia kysymyksiä selvittääksesi jos tämänhetkinen harjoittelusi on laadukasta. Oletko valmis lisäämään treenejä viikkoosi?

  • Tuletko ajoissa tunnille, jotta voisit venytellä ja mahdollisesti kehittää heikkouksiasi?
  • Panostatko riittävään ruokaan ja ravitsevaan uneen harjoituksen ympärillä?
  • Oletko keskittynyt, kuunteletko neuvoja ja otatko vastaan palautetta?
  • Puhutko itsellesi positiivisesti ja menetkö mukavuusalueesi ulkopuolelle jotta kehittyisit? Uskotko kykyihisi ja itseesi?
  • Keskitytkö jokaiseen suoritukseen kunnolla, jopa lämmittelyssä ja loppuverryttelyssä?
  • Teetkö asioita huolellisesti, vaikka sinulla on mahdollisia rajoitteita?
  • Annatko itsestäsi 100%? Vaaditko itseltäsi tarpeeksi?

Vai…

  • Riittäkö sinulle keskivertoinen suoritus?
  • Onko mielesi muualla, kun harjoittelet? Höpötteletkö kaverisi kanssa samalla, kun teet liikkeitä?
  • Säälitkö itseäsi kun treeni tuntuu pahalta?
  • Annatko rajoitteiden rajoittaa sinua enemmän kuin niiden pitäisi?
  • Otatko palautteen vastaan vai ajatteletko usein “kyllä minä tiedän miten tämä tehdään“?
  • Löydätkö tekosyitä itsellesi, jottei sinun tarvitsisi suoriutua hyvin?
  • Huijaatko liikeradoissa ja toistomäärissä?

Joskus on fiksumpaa treenata paremmin, ei enemmän. 

En sano, että pitäisi olla perfektionisti harjoittelussa. Sanon vain, että asioita tulisi tehdä kunnolla jotta niistä saataisiin hyötyä ja kehitystä aikaiseksi. Ja toki rahalleen vastinetta. Miksi niitä muuten tekisi? Kehityksen kannalta on tärkeää treenata hyvin ja huolellisesti mutta myös levätä hyvin ja kunnolla.

7P4A4060

Jos treenaat 3+ kertaa viikossa, suosittelisin että mietit näitä asioita. Jos treenaat kahdesti päivässä, mutta ns. puolivaloilla, uskoisin yhdestä laadukkaasta kerrasta olevan enemmän hyötyä pitkässä juoksussa.

“Se joka tekee liikaa, tekee usein liian vähän”

– Italialainen sananlasku

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi jättää urheilu kokonaan pois jos treeneihin ei pysty aina keskittymään. Harjoitus ei mene aina nappiin, mutta jokainen voi kuitenkin yrittää parhaansa ja valmistautua kunnolla. Vähäinen harjoittelu on kuitenkin parempi kuin ei mitään.

7P4A3999

Jos löydät aukon viikostasi ja mietit lisääväsi siihen treenin, suosittelisin että mietit ensin näitä asioita. Aina ei tarvitse juosta paikasta toiseen, rauhoittuminenkin tekee hyvää. Kalenterin ei tarvitse olla täynnä asioita aamusta iltaan.

Nämä ovat asioita jotka useimmiten selviää vain kokeilemalla! Hyviä treenejä! 🙂

PS. Toinen aihe, josta haluaisin keskustella on kehon kuunteleminen. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Tuleeko keholle aina olla lempeä vai kannattaako myös välillä kestää pahaa oloa jotta kehityttäisiin? Millainen kipu on OK treeneissä? Tällaista postausta kehitän seuraavalle kerralle!

PPS. Tsekatkaa uusin Sport-lehti! Sieltä löytyy pitkä haastattelu tutusta kaverista! 🙂

Screen Shot 2016-04-20 at 15.44.41

Steffi_03

Kuvat: Sandra ja Sportlehti

x Steffi

CrossFit Open 2016 done!

Aah, mikä ihana tunne nyt kun CrossFit Open -karsinnat ovat ohi! Karsinnoista opin taas millainen jännittäjä olen kisatilanteissa. Olen kuitenkin todella iloinen (nyt jälkeenpäin), että päätin tehdä lajit. Opin sietämään jännitystä ja elämään “kisatilanteessa” viiden viikon ajan. Kisa- ja karsintatilanteet tuntuvat aivan erilaisilta, kuin normitreenit. Niiden ei kuitenkaan pitäisi erottua radikaalisesti siitä, mitä tehdään arkitreeneissä. Jostain kumman syystä ne ovat (ainakin minulle) ihan eri maata. Alku oli karsinnoissa vaikeinta. Loppua kohden fiilis kuitenkin parani, ruokahalu parani ja palautuminen oli parempaa. Opin henkisesti itsestäni eniten vaikeimman lajin parissa (16.3). Edellisessä postauksessa puhuin kolmesta ensimmäisestä lajista, joten tässä käyn läpi kaksi viimeistä.

IMG_3660

16.4 – Tästä tuli lempparilajini.

Screen Shot 2016-04-05 at 15.49.12

Eli 55 maastavetoa (70kg), 55 wall-ballia, 55 kalori soutu ja 55 kässäripunnerrusta, niin monta kierrosta kuin mahdollista 13 minuutin ajan. Maastavedoista tykkään, wall-balleja olen tehnyt tänä vuonna melko paljon, soutu ei kuulu lemppareihin mutta menee ja hspu’ista tykkään. Tämän lajin tein kahdesti. Ensimmäinen kerta meni hyvin – tein kolmea ensimmäistä liikettä rauhallisesti ja syke pysyi hyvänä. Pääsin hspu’uihin muistaakseni kl. 9:54  jolloin minulla oli 3:06 min aikaa tehdä niin monta kässäripunnerrusta kuin mahdollista. Sain yhteensä 22 ja olin iloinen! Aloitin tosin melko korkeilla luvuilla 5-5 ja hyydyin hieman aikaisemmin kuin mitä olisin voinut. Treenin lopussa syke ei ollut niin korkealla, mutta ojentajat ja käsivarret olivat aivan tulessa. En pystynyt koskemaan mihinkään pariin minuuttiin. Hyvä fiilis jäi. Halusin sitten tehdä tämän vielä toiste hieman paremmalla suunnitelmalla. Eli tein alun hieman reippaammin ja sain kässäripunnerruksiin 3:27 min aikaa. Aloitin toistot pienemissä seteissä – 3kpl/20 sek. Tämä suunnitelma oli hyvä ja lopuksi sain 27 hspu’ta.

16.5 – Uggghhh…

Screen Shot 2016-04-05 at 15.49.38Thrustereita ja yleisliikkeitä 21-18-15-12-9-6-3 toistoa. Molempia tulee yhteensä 84 kpl. Tämän lajin olen tehnyt kahdesti ennen. Nimittäin vuonna 2014, jolloin aikani taisi olla 15.19 ja pari viikkoa sen jälkeen uudestaan, jolloin aikani oli huonompi. Muistan, että valmentaja suuttui kuin tein sen toisen kerran. Tähän lajiin tarvitaan hyvää kuntoa, sisua ja kestävyyttä. Päätin tehdä hyvän suunnitelman ja pakottaa itseni pitää siitä kiinni. Suunnitelmani oli tehdä thrusterit seuraavasti: 21 putkeen, 18, 15 ja 12 kahdessa osasssa ja 9, 6, 3 putkeen. Burpeet tasaisesti läpi koko ajan. Pidin suunnitelmastani kiinni, olin ylpeä itsestäni sisusta ja sain ajaksi 13.54. Suurin tavoite oli parantaa aikaani edellisestä kerrasta ja siinä onnistuin.

Tein lajin vain kerran ja vihdoinkin Open oli takanapäin!

Minun vahvuuksia CF:ssä ovat lähinnä korkeat voimatasot. Lyhyet treenit ovat myös usein vahvuuttani, mutta lihaskestävyyskuntoa minulla ei ole vielä läheskään tarpeeksi. Vaikka maastavedon tai pressin ykkösmaksimi olisi korkea, ei siitä ole paljon hyötyä jos ei jaksa liikuttaa pienempää painoa pidemmän aikaa. Siitä on hyötyä kun sopivia lajeja tulee kisoissa vastaan, mutta se on vain pieni osa lajia ja lopputulosta. Tästä on tosin hyvä jatkaa treenejä, sillä kun voimatason pohjalukemat ovat kunnossa, voidaan hyvin lähteä kehittämään lihaskestävyyttä.

Tämä vuosi tulee nimenomaan olemaan kohdallani lihaskestävyyden parantamista ja kunnon kohottamista. Voimistelu, varsinkin muscle-up harjoitukset, ovat myös tärkeänä osana harjoitusta. En  unohda peruskestävyysharjoitteluakaan (matalaintensiivistä harjoittelua), joka oli viime vuonna isoimmassa roolissa. Sitä koitan tehdä 1-2 kertaa viikossa.

Lajisijoitukseni Suomessa näkyvät alla. Parhaimpana oli yllättävästi 16.1 ja odotusten mukaan 16.4. Naurettavan iso heikkous löytyi muscle-upeista. Loppusijoitukseni Suomessa oli 39/n. 500. Olen siihen ehdottomasti tyytyväinen, koska odotukseni eivät olleet todella korkealla. Tästä on hyvä jatkaa!

Screen Shot 2016-04-05 at 16.18.12

Jatkan The Training Planin parissa ja uskon, että saan kovia tuloksia aikaan sillä. Jos ohjelma tuntuu liian rankalta, karsin jostain ja lisään PK-harjoittelua.

Toivottavasti siellä ruudun toisella puolella saatiin Openien aikana ylitettyä itsenne ja hyviä fiiliksiä! (:

P.S. Kollegani Maija kirjoitti omasta Open-kokemuksestaan todella hyvän tekstin, josta saatte varmasti ajatuksia harjoitteluunne. Vinkit tekstin lopussa ovat mielestäni todella tärkeitä ja luin ne itsekin ajatuksella läpi. Tämä oma postaus käsitteli pitkälti omia fiiliksiä, mutta Maijan tekstistä saa paljon irti omiin treeneihin. Lukekaa se TÄSTÄ.

x Steffi

Syöminen kilpailupäivänä ja fiiliksiä CrossFit Open 2016 -karsinnoista

Ajattelin jakaa postauksen syömisestä kilpailupäivänä. Reflektoin miten olen itse tai pyrkinyt itse syömään CF ja PN – kilpailujen ja karsintojen aikana. Pyysin myös painonnostovalmentajaltani Anni Vuohijoelta mietteitä asiasta. Samassa postauksessa jutskailen hieman CrossFit Open -lajeista, joita olen suorittanut nyt kolme. Niitä on yhteensä viisi.

Kirjoitan osittain mikä olisi ideaalitilanne syömisen kannalta. Tosiasia on kuitenkin se, että ruokahalu voi olla kilpailupäivänä huono, ainakin minulla. Osittain harjoittelen näitä jännittäviä kisatilanteita osallistumalla Open-karsintoihin nyt. Olen aika kova jännittämään, mutta jännitys vähenee vain laittamalla itsensä likoon, eli tositilanteisiin!

kkk

Jos ruoka ei maistu, koen tärkeimpänä saada kuitenkin jotain syötyä ja tarpeeksi vettä juotua. Mielummin syön proteiinipatukoita, kuin että kulkisin täysin tyhjällä vatsalla. Tosin Annin vinkki sai minut miettimään sokerin syömistä hieman eri tavalla.

Ideaaliruokailu kilpailupäivänä olisi sellainen, joka ei selvästi poikkea tavallisesta treenipäivästä. Säännöllinen ruokailu ja ruoat, joihin keho on tottunut toimii hyvin. Eli jos laji suoritetaan iltapäivällä, niin syödään normaalisti aamupala, lounas ja välipaloja tottumuksen mukaan. Laji suoritetaan ja lajin jälkeen syödään tunnin sisään tavallista ruokaa ja/tai juodaan palautumisjuoma. Teen itse kisasuoriutuksen kuitenkin mielummin hieman nälkäisenä kuin täydellä vatsalla.

CF:ssä ei ole yleistä puhua erikseen hiilaritankkauksista tai geelien nauttimisesta suorituksen aikana. Niistä puhutaan enemmän pitkäkestoisimpien lajien keskuudessa. Tämä laji on kuitenkin uusi, joten moni asia kehittyy varmasti myös ravintopuolella vielä.

Älä tee mitään ensimmäistä kertaa kilpailupäivänä” sanotaan. Siinä on paljon järkeä. Se tarkoittaa sitä, että ei kannata ottaa riskiä esimerkiksi testaamalla jotain uutta treenibuusteria ensimmäistä kertaa kilpailupäivänä. Voi olla, että esimerkiksi vatsa reagoi siihen voimakkaasti ja suorituksesta ei tule oikein mitään.

Palautumisjuomaa käytän lähes aina harjoituksen jälkeen. Näistä asioista olen jonkun verran puhunut aikaisemmin mutta kertaan ne kuitenkin. Eli käytän palautumisjuomaa, johon sekoitan allaolevat heraproteiinit (100g) ja maltodextriinin (100g). Uinnin jälkeen käytän harvemmin palautumisjuomaa, sillä tykkään syödä uimahallilla heti uinnin jälkeen.

IMG_0200

Käytän myös BCAA:ta treenin tueksi, mutten ihan päivittäin. BCAA tukee palautumista ja jaksamista treenin aikana. Tuotetta on näkynyt myös viime aikoina juomien muodoissa, joita voi nauttia ennen treeniä ja/tai treenin aikana.

IMG_0206

Runsas veden juonti on tärkeää myös, sillä nestevaje huonontaa suoritusta. Katson siis, että juon hieman normaalia enemmän vettä pari päivää ennen suoritusta.

Anni Vuohijoen mietteet ruoka-aiheesta ovat seuraavat:

  1. Se mitä on syönyt edellisenä päivänä vaikuttaa enemmän kuin mitä syö kyseessä olevana päivänä.
  2. Liiallinen nopean sokerin syöminen saa aikaan verensokerin heilahtelut joka helposti romahduttaa lopputreenin.
  3. Tankatessa harjoituksen/kisan aikana tulisi 30% olla aminohappoja, jottei tulisi liiallista lihasvauriota. Tarkoittaa käytännössä esim. BCAA:n nauttimista.
  4. On tärkeää nesteyttää kroppa raskaan suorituksen jälkeen. Kehon tulee saada suolaa ennen ja jälkeen suorituksen, jota saadaan ruoan kautta. Kalium ja magnesium ovat myös tärkeitä mineraaleja, jota keho tarvitsee palautuakseen nopeammin ja jotta vältettäisiin kramppeja. Niitä saa esim. banaanista. Runsas veden juonti puhdistaa kuona-aineita kehosta pois.

JPN_3858

Kuva Annin kotisivuilta

CrossFit Open 2016 

CF open ovat viralliset SM-kilpailut, joista parhaimmat pääsevät Regionals-kilpailuihin. Kaikki voivat osallistua näihin joko “RX’d” tai ns. skaalattuna. Lajit suoritetaan kotisalilla, eli kilpailutapahtumaa ei järjestetä erikseen. Monelle CF-kilpailijoille Regionals on suurin tavoite tai unelma. Tietenkin minullakin on tavoitteet korkealla joten ultimaattinen unelma olisi saada itsestään niin loistava potentiaali irti, että yltyisi tuolle tasolle. Todella paljon on tekemistä edessä, mutta tietenkin pitää DREAM BIG! Eihän tässä muuten mitään järkeä olisi! ;D Hehe, osittain totta mutta ei kuitenkaan ihan kokonaan. On tää ihan kivaa hommaa vaikkei suurempia tavoitteita olisi.

Skjermbilde-2016-03-01-kl.-20.32.16 16.1. Tämä laji on tähän asti mennyt sijoitukseltaan parhaiten, vaikka olosuhteet eivät olleet parhaat mahdolliset – Päivää ennen minulla oli painonnostonkilpailut. Pitkäkestoiset lajit eivät yleensä ole olleet mun heiniä. Chest to bar on myös liike, jossa on parannettavaa. Mutta tein tämän lajin melko reippaaseen tahtiin ja tulos oli ihan hyvä. Askelkyykkykävely oli odotetusti minulle helpoin osuus. Tulokseni oli 198 toistoa ja tein lajin vain yhden kerran.

2

16.2. Tämä laji näytti enemmän minunlaiselta lajilta. Olin tyytyväisempi tulokseeni verrattuna edelliseen lajiin, vaikka sijoitus oli huonompi. Tätä lajia jännitin todella paljon. Vaikka olin tyytyväinen tulokseen, en muista milloin kehossani olisi viimeksi ollut noin raskas olo. Tulokseni oli 253 toistoa. Toes to barit painoivat paljon alusta asti, jolloin muutin alkuperäistä suunnitelmaani ja suoritin jo ensimmäisellä rundilla toistoja yksitellen.  Tein lajin kerran.

IMG_8915

Screen Shot 2016-03-15 at 16.20.39

16.3 Tanko muscle-upit opin hyvin vähän aikaa mutta olin innoissani. Tein lajin ensimmäisen kerran ja en saanut yhtäkään muscle-uppia. Koin ison kolauksen tässä ja menin kotiin itkemään. Ihan kirjaimellisesti. Tämän lajin halusin tehdä uudestaan ja suoritinkin sen henkilön kanssa, joka on opettanut minulle kyseisen liikkeen. Onnekseni sain niitä lajissa yhteensä 6kpl ja lopputulokseni oli 36. Pakko olla tyytyväinen kun kunto ei tällä hetkellä ole tuota tulosta parempi. Sijoitus oli kuitenkin selvästi tähän asti huonoin.

muuu

Kaksi lajia on jäljellä! Nyt alan tottumaan tähän kisatilanteeseen paremmin ja olen todella iloinen, että osallistuin näihin, vaikka on välillä tuntunut vaikeelta. Odotan innolla myös, että nämä ovat ohi ja pääsee taas harjoittelemaan lajia systemaattisesti The Training Planin parissa! 🙂

Mites teillä on CF Openit menny?

x Steffi

Yhteistyössä Fast Finland

Painonnoston SM-kisat raportti+video

Elämäni ensimmäiset SM-kisat ovat takana. En olisi pari vuotta sitten uskonut, että näin myöhään aloittaneella olisi mahdollisuus kilpailla missään SM-kisoissa. En muutenkaan ole nuorempana uskonut siihen, että merkittävää urheilullista kehitystä tapahtuu aikuisiässä. Olen jotenkin ollut asentoitunut siihen, että jos lajia ei ole aloittanut 5-vuotiaana, ei siinä voi tulla enää taitavaksi. Kun olen saanut seurata vierestä eri ikäisten huikeita kehityksiä mm. CrossFitissä ja painonnostossa, olen nykyään ihan eri mieltä.

Ei ole siis ikinä liian myöhäistä aloittaa uusi harrastus ja nähdä oma urheilullinen kehitys. Oma kehitys on todella palkitsevaa ja voi olla se tarvittava motivaattori, joka saa jatkamaan.

Heti kun alkaa löytämään ikäselityksiä tekemiselleen, niin se kunto tuntuu huononevan. “Ei tässä iässä enää pysty tuollaiseen”, “Hän on niin paljon nuorempi, kuin minä, en ikinä yltyisi tuolle tasolle”, “Mun polvet/nivelet/jne ei kestä mitään tuollaista” jne. Palautuminen ei ole välttämättä sama, mutta uskon todella vahvasti siihen, että tietynlainen itsesääli tai itsensä vähätteleminen vie ison osan pois piilevästä potentiaalista. Me rakennamme hyvin helposti tiettyjä raameja itsellemme, jonka sisällä turvallisesti suoritamme. En tietenkään sano, että ei-liikkuva voisi tuosta noin vaan lähteä tekemään jotain intensiivistä harjoittelua. Se olisi tyhmää ja altistaisi loukkaantumiselle. Tarkoitan sitä, että ei-liikkuvalla on mahdollisuus kehittää itseään parempaan kuntoon hänelle sopivilla harjoituksilla missä iässä ja lähes missä kunnossa tahansa.

Its-Never-Too-Late-To-Be-What-You-Might-Have-Been

Mahdollisuudet onnistua ja kehittyä voivat olla mahtavimmat kuin mitä uskallamme kuvitellakaan. Olen itsekin kävelevä prosessi, joka yrittää löytää oman parhaimman potentiaalin. Tiedän, että se piilee minussa, se pitää vaan systemaattisesti harjoitella esille. Yksi hyvä tapa on pitää ympärillä ihmisiä, jotka saavat sinusta irti potentiaalia ja uskovat sinuun!

Sitten painonnostokisoihin.

Ensin lyhyesti mistä painonnostokisoissa on kyse.

Painonnostossa kilpaillaan omassa painokategoriassa, paino punnitaan aina kisa-aamuna. Painonnostoon kuuluu kaksi liikettä: Tempaus ja työntö. Ensin tehdään kolme tempausyritystä joiden jälkeen kolme työntöyritystä. Painot saa valita itse. Yhteistulos on kisojen lopputulos, mitaleita jaetaan erikseen molemmista liikkeistä sekä lopputuloksesta. Nostojen välissä on aikaa yleensä pari minuuttia, mutta tämä vaihtelee. Nostot tapahtuvat nimittäin aina tangon painon mukaisesti, eli kevyein nosto tehdään aina alussa ja painavimmat raudat nousevat lopussa. Tangon painoa saa vaihtaa ihan viime tingassakin, jos halutaan taktioida.

SM-kisat menivät osaltani ihan hyvin! Oon kyllä tyytyväinen. Tempauksessa onnistuin ensimmäisessä ja toisessa yrityksessä. Lämmittely meni hyvin ja tempasin silloin vielä kyykkyyn… Kun pääsin lavalle, niin jännitys kuitenkin iski. Tiesin, että raakana nuo nostot tulevat varmasti ylös, mutta jos menen kyykkyyn niin ollaan riskialueella. Jos teen tempauksen kyykkyyn, sen pitää iskeä juuri oikeaan paikkaan. Feilejä tulee usein. Vedin siis ensimmäisen 63kg raakana ylös, 66kg tuli samalla tavalla mutta 68kg ei enää noussut raakana. Tämän takia minun tulee siis harjoitella vielä paljon kyykkyyn menemistä, että saan siihen varmuutta. Tulos on varmasti korkeampi, kunhan saan toistoja pankkiin. Tuloksesta olen tyytyväinen, tuo oli kisa-ennätys (+2kg) ja omasta maksimistani tuo oli -1,5kg. Raakatempausennätys tuo myös oli.

Työnnössä aloitin 81kg raudalla. Lämmittelyt menivät tässäkin ihan hyvin, rinnallevedossa uskallan onneksi jo mennä kyykkyyn. Ensimmäinen rauta meni aika paljon eteen ja selkäni pyöristyi alhaalla. Treeneissä olisin päästänyt irti tangosta ihan turvallisuussyistä, mutta kisoissa päätin taistella tuon painon ylös. Se tulikin onneksi hitaasti ylös ja ylöstyöntö tuntui hyvältä. Tiesin, että seuraava rauta (84kg) on vain vedettävä tarkasti ylöspäin, jottei se mene samalla tavalla eteen. Se tulikin hieman paremmin ja ylöstyöntö tuntui hyvältä. Tämä oli työntöennätys mulle (+1kg)! 85kg on tullut kerran rinnalle ja on erikseen noussut ylöstyönnössä. Tuntuu, että tässä tulee kehitystä nyt hyvään tahtiin.

Yhteistulokseni oli 150kg. Edellisen kilpailun yhteistulos oli 146kg. Olin painluokassa alle 75kg, painoni oli kisapäivänä 72,5kg.

Voitte katsoa allaolevasta videosta kaikki nostot, joista just kerroin.

Painonnostokisat ovat fyysisesti helpommat, kuin CrossFit kisat. CF:ssä viedään kroppa melko äärirajoille ja tehdään useimmiten lajeja aamusta iltapäivään 1-2 päivää. Painonnostossa ei välttämättä edes hikoilla tai hengästytä. Niissä on kuitenkin hieman erilaiset paineet kyseessä. Noston pitää onnistua lähes täydellisesti ja on kestettävä katsomon paineet ja valokeilassa olemisen. Tekniikka ja hermojen kasassapitäminen on kaikki kaikessa. On pystyttävä onnistumaan ja tekemään ennätyksiä kun katsomo on hiirenhiljaa ja kaikki tuijottavat ainoastaan sinua.

Haluan sanoa KIITOS valmentajalleni Anni Vuohijoki ja kisoissa minua auttanut Mika Tiainen. Kiitos myös kaikille muille, jotka olivat auttamassa kisoissa ja kaikille teille lukijoille, jotka tsemppaatte minua eteenpäin 🙂 Arvostan jokaista kannustusta ja tsemppiä.

En tiedä, milloin kilpailen seuraavan kerran painonnostokisoissa. Varmasti jossain vaiheessa, mutta nyt pääsen laittamaan kaikki peliin CF:ää varten! Tältä vuodelta toivon tervettä kehoa, hyviä treenejä, CF-kilpailuja ja paljon treeni-iloa kavereiden kanssa.

Päätin nyt viime tingassa osallistua CrossFit Open karsintoihin, vaikka kuntoa ei olla vielä näihinkään kisoihin optimoitu. Eli nyt tehdään viiden viikon ajan kotisalilla lajeja, joita ihmiset ympäri maailmaa tekee. Puhun tästä lisää seuraavassa postauksessa!

IMG_2975

Kuva: Vuokko Salo

x Steffi