Vieraskynä: Lose the fat! text. 5

Yhdessä vieraskirjoittajan kanssa yritetään löytää tasapaino syömisen ja liikkumisen välillä, tavoitteena on painonpudotus. Henkilö kirjoittaa tänne kerran viikossa projektistaan ja kuulumisistaan. Kommenttiboksiin saa mielellään kommentoida ajatuksia ja antaa vertaistukea. Henkilö kirjoittaa anonyymisti. 

Helou helou, täällä taas. Breikkiä on ollut kirjoittamisesta, mutta ei läskinpoltosta. Steffi lomaili ja itselläkin on kiirettä pitänyt parin reissun takia, joten tapasimme tällä viikolla maanantaina kahden viikon tauon jälkeen. Olin onnistunut karistamaan sen verran elopainoa, että Regionals-reissun takapakin jälkeen mittatikku näytti nyt yhteensä 1,1 kg miinusta sitten aloituksen. Tuskallisen hidasta, mutta ei voi mitään.


Viime kerralla joku kysäisi, että laskenko kaloreita. En laske kaloreita, en halua, enkä jaksa. Ensimmäiset viikot pidin joka päivä täsmällistä ruokapäiväkirjaa ja lähetin muistiinpanoja Steffille tsekattavaksi. Luotin siihen, että jos korjattavaa on (ja olikin), niin hän hoitaa homman. Itselleni tuo kaloreiden laskeminen on varmin tapa saada aikaan päättymätön nälkä ja ruoka-ahdistus. Kuinka kammottavaa onkaan klo 17:30 ennen treenejä tietää, että illalle on jäljellä enää esim. 400 kcal. Jos jo valmiiksi ahdistaa edessä oleva kituminen, niin ei kyllä ainakaan minun kapasiteetillani siihen oikein osaa kovin rakentavasti suhtautua.

Ruokapäiväkirja onkin siis ollut se pääasiallinen työkalu ja ajattelin vähän tässä avata sitä miten olen syönyt. Kuten olen aiemminkin sanonut, tavoite on laihtua terveellisesti ja PYSYVÄSTI. Siis oikeasti todella ihan pysyvästi. Siihen ei poppakonstit auta, vaan on opeteltava syömään oikein ja säännöllisesti ja annettava kehon tottua uudenlaiseen tapaan. Uskon, että ruokailemisella on suuri merkitys myös esim. hormonitoimintaan ja sitä kautta kehon kaikenlaiseen säätelyyn, joten on luonnollista, että tällaiset varsin konservatiiviset korjaavat liikkeet vaikuttavat painon putoamiseen hitaammin kuin kaupalliset superdieetit.


Esimerkkeinä nyt kaksi päivääni. Ensimmäinen  päivä on tyypillinen minulle silloin kun teen etätöitä kotoa tai on viikonloppu ja toinen sitten hieman haastavampi, eli arkipäivä jolloin matkustan. (klikkaa kuvia suurimmiksi)
Tässäpä nämä. Kuten näkyy, niin aika paljon syön hiilihydraatteja. Se on melkeinpä välttämätöntä näillä treenimäärillä. Rasvaa tulee lähinnä näkyvänä rasvana (öljyt) ja jonkin verran maitotuotteiden mukana. Proteiinilista oli tässä esimerkissä ehkä hieman yksipuolinen, syön nimittäin myös aika paljon vähärasvaista kinkkua/kalkkunaa, sekä graavilohta leivän päällä. Myös munia syön useasti viikossa.

 
Pääosin olen siis ihan tyytyväinen, vain harvakseltaan tunnen suurempaa nälkää tai syömishimoa. Herkkuja söin viime viikonloppuna laivalla ollessani, buffet-ruokailun jälkeen maistoin muutaman lusikallisen suklaa-moussea ja kaksi minikokoista macaronsia. Makea ei kyllä enää aiheuttanut samanlaista euforiaa kuin ennen, joten hyvän matkaa ollaan jo voiton puolella.

Työmatkat ja reissupäivät ovat kieltämättä haasteellisia, mutta kuten näistä esimerkeistä näkee, niin aika rennoin rantein menen. Ei kiitos muovikuppiruokailuille ja makrojen punnitsemiselle.
Herättääkö nämä ruokapäiväkirjaotteet jotain kysymyksiä tai ajatuksia? Mikä näyttää hyvältä ja mikä ei? Mitä itse tekisit toisin? Olisi kiva kuulla ajatuksianne.
Ensi viikolla ajattelin kirjoittaa kilpirauhasesta ja noin kaksi kuukautta minulla käytössä olleesta tyroksiinilääkityksestä. Silläkin on nimittäin ollut ilmeisen suuri vaikutus nykyiseen hyvään olooni. Palataan asiaan pian!


Time to reconnect

Tasapainoa etsimässä – sitä me kaikki taidamme joskus tehdä. Joillekin se tasapainon tavoittelu liikkuu sopivan ruokailun ja treenin puolella, toiset taas hakevat tasapainoa henkisellä puolella. Joskus molemmat osat voivat olla hieman hakusessa.

Henkisen tasapainon tavoittelua on haastavampi määritellä. Henkinen hyvinvointi on henkilökohtainen tila, joka tulee omasta itsestään. Jaan hieman ajatuksia siitä, mitä tällä hetkellä käyn läpi.

Kuva: Eeva Mäkinen

Fyysisiä treenejä on kalenterissani kovien crossfit-tavoitteiden takia lähes päivittäin. Ne tavoitteet olen laatinut itse itselleni. Olen huomannut, että sen tulisi kuitenkin myös tarkoittaa lisääntynyttä “treeniä” myös henkisellä puolella. Konkreettisesti tarkoitan ei-suorittamista, eli tietynlaista pysähtymistä. Paljon on ehtinyt tapahtua parissa vuodessa ja tuntuu siltä, että nyt on tärkeä aika keskittyä henkiseen hyvinvointiin entistä enemmän.

Tiedän tämän siitä syystä, että yhteys omaan itseeni ei ole yhtä päivänselvä, kuin aikasemmin. Mieli ei aina pysy kehon perässä. Paljon saan tehtyä, mutta joskus illalla en edes muista mitä kaikkea päivä piti sisällään. Nuorempana sitä tuli usein mietittyä omaa identiteettiään ja tietoisesti “hain itseäni”. Reissasin maailman ympäri ja tunsin, että aloin tuntemaan itseäni paremmin. Nyt tuntuu siltä, että voisin taas muistella niitä aikoja. Meditointi ja jooga ovat omia terapiamuotojani, joilla uskoisin löytäväni yhteyden taas itseeni. “Time to reconnect” kuvastaa tilannettani hyvin.

Se on kuitenkin haastavaa ja aikaa vievää! Voin hyvin kuvitella, että huippu-urheilijana eläminen tuntuu täyspäiväiseltä työltä. On fyysisiä treenejä joka päivä, palautuminen vaatii tarpeellista unen ja ruokailun määrän ja joistakin asioista pitää karsia. Henkisesti voidaan hyvin, kun osataan mielellä sulkea ajatukset lajista pois, jos on tarvetta. Se on vaatinut osaltani pientä tsemppaamista välillä, kun elämäni pyörii lähes täysin urheilun ympärillä. Opiskelen alaa, olen töissä liikuntakeskuksessa, treenaan joka päivä ja kirjoitan treeniblogia. Haha! On mulla oikeasti elämässä muutakin, mutta sitä “switch off” -taitoa pitää tosiaan hieman harjoitella.
Mitä omistautuneempia ollaan sille omalle lajille, sitä enemmän ollaan fokuksessa ja näin luultavasti pärjätään paremmin. Pienimuotoinen dilemma. Vaikka urheilu on suuri osa elämää, ei sen tarvitse kuitenkaan olla kaikki kaikessa.

Nyt vedän täysillä crossfittiä ja katson kuinka pitkälle pääsen. Jossain vaiheessa treenaan kahdesti viikossa ja keskityn muihin juttuihin, kuten oman salin perustamiseen ja muuta mukavaa. Mutta siihen menee vielä monta vuotta.


Jos haluatte, jakakaa omia kertomuksianne henkisestä hyvinvoinnista, sen kadottamisesta ja uudelleenlöytämisestä. Luen enemmän kuin mielelläni teidän kokemuksianne läpi tällä hetkellä.

Missä te tunnette itsenne “kotona”? Onko se paikka, mielentila, seura tai jokin muu?

x Steffi

Milko Tokola ja Anna Everi VIDEO

Voih, kuinka tulin hyvälle mielelle edellisen arvontapostauksen kommenteja lukiessa! On tärkeää muistaa hyviä puoliaan, eikä vain miettiä mitä itsessään tulisi parantaa.

Olin pari viikkoa sitten Milko Tokolan ja Anna Everin painonnostokurssilla. Käytiin läpi tempaus -liikettä ja työntöä. Lopuksi tehtiin vielä perinteisiä takakyykkyjä. Opin itse paljon katsomalla huippuja, siksi tykkään etsiä youtubestakin videoita eri liikkeistä ja näin kehittää omiani. On myös hyvä idea videoida omia liikkeitä ja katsoa missä löytyisi tekniikkaparannusta. Jos teillä on vaikea nähdä mitä tulisi parantaa, voitte vaikkapa lähettää treenivideoita minulle Facebookissavoin yrittää auttaa teitä parhaani mukaan.

Toivon mukaan saatte videosta uusia vinkkejä, jos nämä liikkeet ovat teilläkin treenilistalla. Tuo Milkon räjähtävyys on jotain aivan toista luokkaa, eihän tuosta videosta edes ehdi nähdä tankoa liikkeessä, haha! Siitä otan inspistä omiin tekemisiin.
Milko Tokola ja Anna Everi kuuluvat Suomen parhaimpiin painonnostajiin tällä hetkellä.

Seuratkaa heitä instagramissa:

@milkotokola
@anna_everi 

x Steffi

Pidän itsestäni koska… GIVEAWAY

Arvonta on päättynyt. Välillä me bloggarit saamme kaikennäköistä tavaraa blogiemme ansiosta. Se on aina mukavaa jos vastaan tulee sopivia juttuja. Puman juoksutilaisuudessa jaossa oli uusimpia treenivaatteita ja kenkiä. En päässyt tapahtumaan, mutta kävin hakemassa uutusvaatteita myöhemmin. Ajattelin antaa nämä pois teille lukijoille tällä kertaa. Kaapeissani on aivan tarpeeksi treenitavaraa ja tämä on hyvä tilaisuus antaa teille lukijoille takaisin. Osallistukaa arvontaan jos allaolevat kledjut kiinnostaa!

Jaossa ovat Puman treenihousut ja treenipaita. Arvon erikseen myös Puma Faas -kengät.

Osallistuaksenne arvontaan, kirjoittakaa yhdellä lauseella miksi pidätte itsestänne.

Tällainen pieni itsetunnon kohotus alkavalle viikolle. Kirjoittakaa myös jos osallistutte kenkien tai vaatteiden arvontaan. Muistakaa lisätä sähköpostiosoitteenne kommenttiin.

Esimerkkikommentti:
“KENGÄT. Pidän itsestäni, koska olen vahva ja saan tehokkaasti asioita tehtyä kun kirjoitan ne ylös”
stefaniehagelstam (at) gmail.com

Housut ja paita ovat molemmat kokoa S/UK 10, kengät ovat kokoa 37,5.
Vaatteita on käytetty ainoastaan kuvaamista varten.

x Steffi

Elämäntapamuutokseni – Vastauksia osa 8

Kiva! Se oli hauska kokemus, harmi etten itse päässyt juoksemaan tänä vuonna. 

Joku oli suositellut kommentisi alle Tapout xt:tä. Sitä en ole itse kokeillut, mutta tuollaiset kotitreenivideot voisi sopia sinulle. Olen kuullut hyvää Jillian Michaelsin kotitreenivideoista, sitä voisit kokeilla myös. Kotitreenissä voisit tehdä paljon keskivartalon liikkeitä ja jalkaliikkeitä, kuten askelkyykkyjä, tavallisia kyykkyjä ja erilaisia hyppyjä. Nuo tukevat juoksuharrastustasi.
Kiitos ja tsemppiä, voit myös ottaa joistakin treenipostauksistani ideoita omiin kotitreeneihin.
Moikka. Sain motivaatiota monesta asiasta. Muistan, että lenkkeilyyn jäin hieman “koukkuun” ja näin se hyvä terapeuttinen fiilis oli osasyy miksi lähdin usein lenkille. Se tuli kuitenkin ajan kanssa. Suosittelen tekemään omannäköisen suunnitelman itsellesi. Vastaa paperille allaoleviin kysymyksiin. Voit myös vastata kommentiboksiin ja kommentoin vastauksiasi (:

Miksi haluat laihtua? Kuinka paljon? Miten ajattelit onnistua? Miksi et ole onnistunut aikaisemmin? Mitä teet eri tavalla tällä kertaa? Mitä tavoitteita sinulla on (lyhytaikaisia ja pitkäaikaisempia)? Mitä apuja hankit laihdutukseen? Miten palkitset itsesi kun pääset lyhytaikaisiin tavoitteisiin? 
Älä anna itsellesi tekosyitä olla treenaamatta tai syömättä hyvin, mutta älä tee hurjan radikaaleja muutoksiakaan. Tsekkaa sopiva treenimäärä tästä: Treenityytyväisyyskaavake. Jos et ole treenannut yhtään, sopiva määrä on kohdallasi 2-3 kertaa viikossa, josta voisit pitää kiinni. 
Kirjoita itsellesi sopimus, johon liität vastauksia ja omia ns. sääntöjä sekä treenimäärät ja ruokailun perusrunko. Allekirjoita sopimus ja laita se jääkaapin oveen. Sen tulisi toimia positiivisena muistutuksena sinulle siitä, että on nyt aika syödä hyvin ja liikkua, jotta voisit elää parasta mahdollista elämää. Elämme vain kerran, joten se kannattaa toteuttaa hyvin. Joskus pitää tehdä uhrauksia ja kovaa työtä, jotta päästään siihen tavoitteeseen. Pystyt aivan varmasti siihen. 


Moikka. Itsekin jään välillä makean koukkuun ja omalla kohdallani on aina toiminut täyslakko parin viikon ajan. Silloin sokerihimo laantuu ja makeita ei tee mieli. Olen kuitenkin iltaisin syönyt pari palaa tummaa suklaata ja hedelmiä, vaikka olen ollut herkkulakossa. Tuo on henkilökohtainen suositukseni, joka toimii varmasti monella. Testaa sitä.
Jos se ei toimi kohdallasi, voisit yrittää vähentää makenahimon määrää. Tämä on usein vaikeampaa, mutta siinä sallisit itsellesi pienimpiä määriä astettain. Toivon mukaan tyytyisit ajan kanssa pieniin määriin makeaa ja makeanhimo ei haittaisia sinua enään.
Siinä kaksi vaihtoehtoa, testaile mikä toimii sinulle parhaiten.
Hyvää viikonloppua!
Kuvat: Sandra ja Mikko Pekkarinen.
x Steffi